Asia, josta usein käydään keskustelua, varsinkin uusien hallituspaikkaa hakevien henkilöiden tai ensimmäisiä ulkopuolisia, riippumattomia hallituksen jäseniä hakevien pk-yritysten keskuudessa, on hallitustyöstä maksettava korvaus. Millaista korvausta hallituspaikasta on mahdollista pyytää tai mitä riippumattoman hallituksen jäsenen käyttö maksaa? Listaamattomien yhtiöiden hallitusten palkitsemisesta on tähän asti ollut vain vähän luotettavaa, julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Niinpä PwC Suomi Oy […]
Asia, josta usein käydään keskustelua, varsinkin uusien hallituspaikkaa hakevien henkilöiden tai ensimmäisiä ulkopuolisia, riippumattomia hallituksen jäseniä hakevien pk-yritysten keskuudessa, on hallitustyöstä maksettava korvaus. Millaista korvausta hallituspaikasta on mahdollista pyytää tai mitä riippumattoman hallituksen jäsenen käyttö maksaa?
Listaamattomien yhtiöiden hallitusten palkitsemisesta on tähän asti ollut vain vähän luotettavaa, julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Niinpä PwC Suomi Oy teetti alkuvuodesta 2024 kyselytutkimuksena toteutetun selvityksen tämän asian avaamiseksi. Tämä PwC:n ”Hallituspaikkaselvitys 2024” antaa yhtenä tutkimuksena varsin kattavan kuvan listaamattomien yritysten hallituspalkkioiden tasoista ja rakenteista.
Muutamia tuloksia tästä tutkimuksesta, mm. taustatietoa selvitykseen osallistuneista yrityksistä (Lähde: PwC:n Hallituspaikkaselvitys 2024):
- Hallituksen koko perheyhtiöissä on keskimäärin 4 henkilöä ja muissa yksityisomisteisissa yhtiössä 6 henkilöä
- Hallitusjäsenten keski-ikä on 57 vuotta
- Sukupuolijakauma: 70 % miehiä ja 30 % naisia
- 82 % yrityksistä maksaa hallituspalkkioita (Mikäli palkkiota ei makseta, tähän on usein syynä työsuhde yhtiöön.)
- 25 % hallitusjäsenistä on työsuhteessa yritykseen
- Hallituspalkkioiden rakenne:
- Tutkimukseen osallistuneista yhtiöistä 86 % maksaa hallituspalkkioita.
- Näistä lähes puolet maksaa sekä vuosi- että kokouspalkkioita, alle puolet pelkästään vuosipalkkion ja alle 10 % ainoastaan kokouspalkkion.
- Maksetut vuosipalkkiot liikevaihtoluokassa alle 5 milj. €:
Vuosipalkkion mediaani n. 10 000 €
- Maksetut vuosipalkkiot liikevaihtoluokassa 6–50 milj. €:
Vuosipalkkion mediaani n. 12 000 €
Selvitykseen osallistui 139 yritystä ja 734 niiden hallituksissa työskentelevää henkilöä, joten otos antaa todennäköisesti varsin tarkan kuvan siitä, millä tasolla Suomessa liikutaan hallitustyöskentelyn korvausten osalta.
Mitkä perusteet vaikuttavat korvauksen suuruuteen?
Hallituksen jäsenten korvauksen suuruuteen vaikuttaa useita tekijöitä ja nämä vaihtelevat runsaasti yrityksen koon, toimialan, sijainnin ja muiden tekijöiden mukaan. Hallitustyön korvauksen suuruuteen vaikuttavia perusteita voivat olla:
- Yrityksen koko ja liiketoiminnan monimutkaisuus. Nämä tekijät vaikuttavat hallitustyöhön tarvittavaan ajankäyttöön ja hallituksen jäseneltä hallitustyössä vaadittavaan asiantuntemukseen.
- Vastuu ja riski. Hallituksen jäsenet kantavat viime kädessä vastuun yrityksen toiminnasta ja päätöksistä. Yritykset ovat erilaisissa tilanteissa ja sitä kautta toiminnan riskit ja vastuut vaikuttavat myös korvaukseen hallitustyössä.
- Tehtävien vaativuus. Hallituksen jäseneltä odotetaan usein erityisasiantuntemusta (peruste hallitukseen valinnasta) yrityksen toimintaan tai liiketoiminnan tilanteeseen liittyen. Tämä erityisasiantuntemus vaikuttaa korvaukseen hallitustyössä.
- Yhtiön taloudellinen tila. Yhtiön taloudellinen tila ja suorituskyky vaikuttavat hallituksen jäsenen korvauksiin, ainakin lyhyellä aikajaksolla. Hyvässä taloudellisessa kunnossa oleva yritys pystyy maksamaan paremmin korvauksia kuin taloutensa ongelmien kanssa painiva yritys.
Hallituspalkkioista päättävät yleensä, tai viime kädessä, yrityksen osakkeenomistajat. Omistajien tahtotilana tulee olla hallitus, johon on koottu sellaiset jäsenet, jotka pystyvät viemään yrityksen kohti omistajien asettamia tavoitteita.
On tärkeää, että korvaukset määritellään selkeästi ja että ne ovat kohtuullisia suhteessa hallituksen jäsenten vastuuseen ja panokseen yrityksen menestyksen eteen. Lisäksi läpinäkyvyys korvausten suhteen on olennaista hyvän hallintotavan varmistamiseksi.
Millä tavalla korvaus maksetaan?
Osakeyhtiön hallituksessa toimivalle hallituksen jäsenelle maksettava korvaus voidaan maksaa monella eri tavalla. Vaihtoehtoisina tapoina voivat olla esim. aikaperusteinen palkkio, kokouspalkkio, matkakorvaukset ja muut etuudet. Aikaperusteinen palkkio voidaan maksaa kuukausi- tai vuosipalkkiona, kokouspalkkio taas erillisenä palkkiona jokaisen yksittäisen kokouksen perusteella. Muina etuuksina hallitustyöstä maksettava korvaus voi olla myös esim. yrityksen osakkeita tai optioita.
Tässäkin palkitsemisessa pätee usein tuotos-panossuhde, kuten monessa muussakin asiassa. Molempien osapuolten, niin yrityksen omistajien kuin hallituksen jäsenen, tulee olla palkitsemisratkaisuihin tyytyväisiä. Lisäksi korvauksia koskevat päätökset on tehtävä läpinäkyvästi ja hyväksyttävä yrityksen osakkeenomistajien kokouksessa.
Yhteenvetona voidaan todeta hallitusjäsenten palkkioiden määrittelyn olevan asia, johon on vaikea hakea mitään konkreettista yhtenäistä toimintatapaa tai -mallia. Korvauksen määrittämiseksi on olemassa monta eri seikkaa, joihin vaikuttaa yrityksen ja hallitusjäsenen omat lähtökohdat ja tavoitteet toiminnalle. Sinänsä on tietysti hyvä, että eri asiantuntijatahot ovat alkaneet tehdä tällaisia hallituspalkkioselvityksiä, joista on mahdollista saada suuntaviivoja oman yrityksensä korvaus- ja palkitsemisasioihin.
Mika Mettalo
hhj pj
Hallituspartnerit Pohjanmaa